Taas on selkä kipeä,
askel ei lie ripeä.

Kohtu painaa mahaa,
tuoksut tekee pahaa,
vaivaa raju närästys,
migreeni ja ärtymys,

ei maistu juuresvuoka,
ei muu kuin jälkiruoka
bensalle nyt olet perso –
eikös tästä hyvää verso?

Vaikka turpoatkin silmissä,
riehut niin kuin lännen filmissä,
vaikka nenä aina tukossa,
korva koko ajan lukossa,

vaikka ovat rinnat arat,
särkevät nuo lonkkaparat,
vaikka iskee noidannuoli,
öisin valvottaa taas huoli,

vaikka uhkaakin jo myrkytys,
lopettakaa avuntyrkytys!

Vaikka särkee niskaa, rintaa,
onnelle ei ole hintaa,
tukassa ei pysy pinnit,
naamassa vain kukkii finnit,

reidet, vatsa täynnä raitoja,
nännistä jo tihkuu maitoa –
vaikka vaivaa siivousvimma,
hellitä ei tämä kimma!

Vaikka kroppaan kertyy liikakilot,
runsaat ovat odotuksen ilot.

Vuoteen aallokossa kelli,
itseäsi hoivaa, helli,
kääri ympärille lakana,
pahin taitaa olla takana.