Mä oon ylpee mun mahasta, rakastan sitä. Sitä on ihana silitellä ja kuvitella miten päin masukki millonkin siellä köllii. On mahtavaa kävellä kaupungilla maha pystyssä ja huomata että ihmiset todellakin huomaavat sen. Peilaan sivuprofiiliani kauppojen ikkunoista. Ihana on sovitella vaatteita ja miten erilaiset vaatteet korostavat mahaa, löysin tänää pari ihanaa kesähametta jotka käy mahan kanssa ja sit sen jälkeenkin. Olen siis ylpeä mahastani ja rakastan sitä <3

Vaivojakin tästä kyllä jo on. Välillä se painaa hirmuisesti kuten tänää kaupungilla, tuntui että rakko täyttyy hetkessä ja kävin kahdesti vessassa kaupungilla olon aikana (3tuntia) Kun tulee pissihätä tuntuu että se tulee sit lähes heti tyyliin "melkeen housussa jo" eli kävely on vaikeeta ja vessa pitää löytyä hetkessä. Ei uskalla juoda vaik olis janokin jos ei vessaan ole mahdollista kohta pian tarpeen vaatiessa päästä.
Myös kohdun kannatin jänteet ja mahan lihakset ovat kovilla. Iskee hirmuisia kramppeja välillä eikä meinaa kivulta päästä liikkumaan. Kohdunkasvukipuja on myös ajoittain ja supistaa kanssa välillä. Ne supparit on yleesä vannemaisia, tuntuu alamahalla ja selässä ja niissä on kuukautismainen kipu, tulevat kyllä todella harvoin. Käsiä turvottaa iltaisin, jalat väsyy äkkiä. Portaiden kiipeäminen on rankkaa, öisin saa käydä parikin kertaa vessassa....Mutta ei haittaa on se silti vaan niin ihana tuo masu, etenkin se sisältö. Pikku jalkojen potkut tuntuvat niin selvästi, samoin kädet kun nyrkkeilevät. Pylly nousee välillä toisella puolella mahaa, tai polvi luisena ja kovana. Voi äidin pieni arvokas Viipo, tietäsitpä vaan kuinka paljon äiti sinua jo rakastaakaan <3

Tässä se vertailukuva viipomahasta ja Väinö mahasta edellisen odotuksen lähes samoilla viikoilla...